Sivusto

PERHONHEITTOKURSSI
Kouluttautuminen omassa harrastuksessa on avain harrastustoimintaan. Myös perhokalastus antaa sitä enemmän, mitä enemmän sitä osaa! Kaksi arki-iltaa tai yksi antoisa viikonloppu kanssani nurmikolla antaa tieto-taitoa, jonka hankkimiseen voi muutoin mennä vuosia.
ALAHEITTO
Ainutlaatuinen kuvaus Göran Andersson'in alaheitosta, joka 80-luvulla mullisti koko perhokalastusmaailman. Mausteina kuvasarja sekä hyviä neuvoja, jotka koskevat kaikkea heittämistä - kannattaa ottaa tavaksi!
PERHOSIIMA
Perhosiima on perhokalastajan tärkein instrumentti. Perhosiima on elementti, joka kaikkein selvimmin erottaa perhokalastuksen kaikista muista vapakalastusmuodoista. Perhosiiman taitaminen tekee perhokalastajan.
AFTM-LUOKAT ja LYHENTEET
Perhosiimat merkitään yhteisen järjestelmän mukaisesti, jotta oikean siiman valinta olisi helppoa. Valmistajia on monta ja siimat ovat erilaisia, vaikka niiden merkintä onkin sama!Miten lyhenteitä tulee lukea ja sitten tulkita.
PERHOSIIMAN VALINTA
Siimavalinnnassa voi olla pulmia jopa vuosia perhokalastaneella, joten asiantuntemattoman siiman valinta on yleensä lähes täysin myyjän arvioiden varassa. Entäs, jos myyjäkään ei tiedä? -Ei ole ollenkaan sama, millä heittää, perhosiiman valinta on avain onnistumisiin.
PERUKE
Peruke on, paitsi 'näkymätön' linkki perhon ja perhosiiman välissä, myös erittäin tärkeä osa perhonheittoa. Heiton aikana peruke toimii leijan pyrstön tavoin vastapainona, joka tekee perhosiiman kulusta vakaan. Perukkeen rakentaminen oikeanlaiseksi tulee erityisen tärkeäksi, kun heitetään marginaalitiloista alakautta, joka vaatii heittovälineiltä hyvää suorituskykyä. Peruke on se, jolla heittoväline trimmataan hyvään dynaamiseen tasapainoon.
CUSTOM-SIIMA
Perhosiiman suorituskyky on parhaimmillaan, kun perhosiiman heittopainona toimiva osa on kärkirenkaan ulkopuolella. Kun suorituskykyä halutaan nostaa, perhosiiman heittopaino-osasta, ampumapäästä tehdään juuri niin pitkä, että pää voidaan kaikissa heittoliikkeissä pitää kokonaan vavan kärki-renkaan ulkopuolella. Itsetekemisen etu saadaan siitä, että siiman komponentteina voidaan käyttää juuri sellaisia siimoja kuin halutaan.
AFTM-CUSTOM
Perhosiimojen tarjonta oli hyvin rajallista vielä 80-luvulla. Itsetehdyt custom-siimat syntyivät Ruotsissa vastaamaan tarvetta, joka syntyi siitä, etteivät amerikkalaiset perhosiimat oikein sopineet pohjoismaisille jokivarsille, joita rajasi metsät eikä takaheittotilaa ollut. Ruotsalainen Göran Andersson suunnitteli keksimäänsä alaheittoa varten custom-perhosiimat ja laati niille mittataulukot.
LOOP CUSTOM SIIMALUOKITUS
Tämä vuonna 2004 julkistettu siimaluokitus on ensimmäinen kahdenkäden perhovavoille tehty siimaluokitus. Lyhyeen, vain 30 cm:n eli noin yhden jalan, jakoon perustuvana tämä on tarkin siimaluokitus koskaan ja ensimmäinen luokitus, jossa myös etukartion pituus otetaan huomioon. Ampumapäiden mitat annetaan erikseen sekä lyhyt- että pitkäkartioisille perhosiimoille.
LOOP CUSTOM INDEKSIPAINOT
Indeksipainotaulukko antaa LOOP Custom siimojen luokituspainot 30 cm:n välein. Yhdistettynä LOOP Custom I ja II siimojen valintataulukoihin tämän taulukon avulla lähes mikä tahansa 2-käden perhosiima voidaan ensin luokitella ja sitten mitoittaa se vapaan sopivaksi ampumapääksi.
ETULENKKI
Perukkeen kiinnityskohta perhosiimaan on kriittinen niin perhonheiton kuin tekemisenkin kannalta. Liitoksessa kaksi täysin erilaista elementtiä liittyvät toisiinsa. Kuitenkin liitoksen on oltava niin yhtenäinen kuin se vain on mahdollista. Kun peruketta pitää vaihtaa, oikein tehty silmukkaliitos on paras vaihtoehto.
POHJASIIMA
Muovitetut perhosiimat ovat kalliita ja vievät runsaasti tilaa kelalla. Siimat onkin mitoitettu käyttötarpeensa mukaisesti juuri niin lyhyiksi kuin tarve antaa myöten. Siimaan saadaan pituutta kelaamalla perhosiiman alle pohjasiima eli backing. Mitä ja minkä verran.
PERHOT
Olen kerännyt tänne perhoja, joissa on jokin merkittävä, joko sidonnallinen tai kalastukseen liittyvä erikoisuus tai ne ovat perhoja, joihin liittyy oma erityinen tarina. Kaikki esillä oleva tieto on mahdollisimman alkuperäistä.
LOHIBLOGI
Lohi [Salmo salar], pohjoisten jokien luonnonlohi – kuninkaan ja minun loheni. Toisaalla Itämeren merilohi [meri-istukas], maatalousministeriön, politiikkojen ja teknokraattien lohi. Lapin maakuntakala Lohi on poliittinen kala, joka jakaa ihmismielet. Ahneuden keskellä tulisi muistaa, miksi lohi ui vastavirtaan.

Olen uudistanut perhokalastussivuni täällä sorro.fi osoitteessa. Mikäli perhokalastus kiinnostaa, tallenna sivun osoite suosikkeihisi. Aloitteen perhokalastussivujeni avaamisesta nettiin teki Perhoboxin isä ja webbi-pioneeri Jussi Ojanen, joka täysin pyyteettömästi avasi minulle sivut ensin Perhoboxin sivuston yhteyteen ja sitten omaksi sivukokonaisuudeksi sorro.com-osoitteeseen.
Vuosina 2004–2007 sorro.com-sivuille kertyi lähes 30 000 käyntikertaa, joten sivujen sisällöllä oli merkitystä. 80-luvun alussa kehitin uuden tavan liittää dacron-ytimisiä perhosiimoja koaksiaalisesti. Sivujen suurinta kysyntää aiheutti tällä tekniikalla tehdyn silmukan teko-ohjeet. Nämä ohjeet ovat tällä sivustolla kokonaan uudistettuna entistäkin monipuolisempana.
Näitä sivuja teen ja ylläpidän itse ja tarkoituksenani on, että sivut muodostaisi suomalaisille perhokalastajille "käsikirjan", joka olisi avuksi niin uusille kuin paljon kalastaneille perhokalastajille. Ohjeeni perustan viisikymmenvuotiseen kokemukseeni aktiivisena vapa- ja perhokalastajana sekä tietotaitooni perhonheitonopettajana. Lue; –joka sivulta löydät asioita, joita et löydä kirjoista.
Omaan perhokalastusharrastukseeni ovat eniten vaikuttaneet kolmekymmenvuotinen perhokalastuskaverini Tapio Sorsa sekä ruotsalainen Göran Andersson, joka 80-luvulla tuli tunnetuksi kokonaan uudesta tavasta heittää perhoa. Heittoa alettiin kutsua nimellä underhandskast –suomessa alaheitto.
Ampumapäillä tapahtuvaa alaheittoa nimitetään ja usein opetetaan Spey-heittona. Andersson'in alaheitto ja Spey-heitto ovat kuitenkin eri heittoja; -yhdenkäden Spey-heittoa ei koskaan ollut edes olemassa, vaan aikaisemmin heitettiin erilaisia rullaus- ja switch-heittoja. Ennen 80-lukua ei kukaan heittänyt perhoa alakautta kuin Göran Andersson, jonka tapa heittää oli vallankumous, joka aloitti kokonaan uuden aikakauden perhonheitossa ja perhokalastuksessa.
Yhteisen opetustoimintamme aikana 90-luvulla Suomessa tutustuin perusteellisesti Andersson'in heittoihin. Tämä yhdistettynä omaan tietotaitooni perhokalastusvälineistä on antanut minulle erinomaisen mahdollisuuden kertoa ja selittää Göran Andersson'in heittoa ja myös opettaa sitä alaheittokursseillani.
Olen opettanut perhonheittoa vuodesta 1995 ja olen perhonheiton opettajana tänään kokeneempi kuin kukaan muu suomenkielinen. Göran'in kanssa kiertäessämme opetimme hänen heittotekniikkaansa –kädenliikkeitä. Kursseillani keskitymme enemmän itse heittojen oppimiseen. –Sanovat, että olen erinomainen perhonheitonopettaja, mutta sen voin todistaa Sinulle vain perhonheittokurssillani.

Toivotan Sinut tervetulleeksi sivuilleni ...ja heittokurssilleni.

– If ye wyl be crafty in angling, ye must first learne to make your harneys. Dame Juliana Berners n.v. 1425 Treatyse of Fƒysshynge wyth an Angle v. 1496

– Päästetään tammukat vaeltamaan, niistä tulee suuria taimenia!
Antti Sorro – perhokalastaja v. 2000

A Finnish fly-fishing Web site
All rights reserved
© Antti Sorro, Rovaniemi
FINLAND

Juliana Berners - Dam Iulyans Barnes [ba:rns] n.1383-1461 (Barnes tai Bernes) on tullut tunnetuksi henkilönä, joka kirjoitti ensimmäisen tunnetun ja painetun kirjoituksen perholla onkimisesta, silloisesta perhokalastuksesta. Kirjoittaja on kuitenkin usein asetettu kiistan alaiseksi, koska tieto ei ole aivan aukoton. Oman epäilynsä on herättänyt erityisesti se, että kysymyksessä on nainen ja vapakalastukseen opastava kirjoitus on erinomaisen tarkka. Dame Juliana Berners oli tiedon*) mukaan ritari Sir James Berners'in tytär ja lordi Richard Berners'in sisar Essex'in kreivikunnasta. Kertoman mukaan Dame (tai Lady) Juliana Berners toimi priorittarena Sopwell'in nunnaluostarissa St Albans'in kaupungissa Hertfordshire'n kreivikunnassa aivan Lontoon pohjoispuolella. St Albans'in kaupunki eli siellä olevista luostareista sekä käsityöteollisuudesta kuten kirjateollisuudesta ja sen kehittyessä kirjanpainannasta. Kirjapainotaidon keksimiseen asti 'kirjapainoina' toimivat luostarit, joissa kirjoja monistettiin käsin kirjoittamalla. Suurin osa tuon aikaisista kirjoista olikin uskonnollisia, mutta myös luonnotieteitä ja käsityötaitoja tallennettiin kirjoittamalla. Kun kirjapainotaito opittiin, käsikirjoituksia tarvittiin ja vanhat kirjoitukset nousivat arvoonsa. Saksalainen Johannes Gutenberg aloitti 1450 Mainz'issa keksimänsä metalli kirjakkeisiin perustuvan kirjapainotoiminnan, josta se levisi nopeasti ympäri Euroopan. Englantiin se saapui William Caxton'in toimesta 1476 -siis vuosia Juliana Berners'in kuoleman jälkeen. Scolemaster Printer'in St Albans'issa 1486 painama kirja The Boke of St Albans alkup. The Bokys of Haukyng and Huntyng; and also of coot-armuris on monessa mielessä hyvin merkittävä kehtopainos eli inkunaabeli. Se on Englannin ensimmäinen kuvitettu ja useammalla värillä painettu kirja ja ensimmäinen kirja, jossa kerrotaan eläimistä. Kirjassa on osiot metsästyksestä huntyng, haukkametsästyksestä haukyng sekä vaakunakilvistä coot-armuris. Ainoa viittaus kirjoittajaan on kirjan metsästystä käsittelevän osion lopussa, jossa kirjoittajaksi mainitaan Dam Iulyans Barnes. Kirjan toisen painoksen painoi Englannin em. kirjapainotaidon isän William Caxton'in työn jatkaja Wynkyn de Worde (k.1534) Caxton'in kuoleman 1491 jälkeen tämän perustamassa kirjapainossa Lontoon Westminster'issä 1496. Wynkyn de Worde lisäsi kirjaan ongella kalastamista käsittelevän osion Treatyse of Fƒysshynge wyth an Angle. Tämä noin vuoteen 1425 ajoitettu kirjoitus on ensimmäinen tarkka kirjoitus perholla kalastamisesta. The Boke of St Albans kirjaan painettuna se oli yli 100 vuoden ajan ainoa oppikirja vapakalastuksesta vaikuttaen vielä tämänkin päivän perhokalastukseen. Norwich'in ja Ely'n piispa John Moore 1646-1714 keräsi elinaikanaan Englannin suurimman, yli 30 000 nidettä käsittävän kirjaston. Tähän kokoelmaan kuuluneen 1496 painetun The Boke of St Albans kirjan esilehteen on kirjoitettu: *) "This Booke was made by Lady Julian Berners, daughter of Sr. James Berners, or Berners Roding, in Essex, Knight, & Sister to Richard Lord Berners. She was Lady Prioresse of Sopwell, a Nunnery neere St. Albons, in weh Abby of St. Albons this was first printed in 1486, 2 H. 7. She was living in 1460, 39 H. 6. according to John Bals, Centur. Fol. 611."