Perhonheiton onnistumisen kannalta on tärkeää, että kalastusvälineet, vapa, perhosiima ja peruke ovat keskenään yhteensopivia.
Perhoa heitetään perhosiiman massaa hyväksi käyttäen ja on tärkeää, että perhosiima kuormittaa vapaa oikein.

Perhovavan toiminta-alue voi olla hyvinkin kapea. Vavan latautumiseen vaikuttaa perhosiiman heittovastus, joka on ilmanvastuksen (veden) sekä siiman massan kokonaisvastus. Siiman muoto, pituusprofiili ja poikkipinta-ala, vaikuttaa siiman ilmanvastuksen kautta heittovastukseen niin paljon, että ei ole olemassa yhtä ja oikeaa siiman painoa (massaa), jolla vapa toimii parhaiten. Sama heittovastus voidaan saavuttaa massaltaan 15% jopa 30% erilaisilla (eripainoisilla) siimoilla!

Perhosiiman muodolla on niin ratkaiseva merkitys perhosiiman heitettävyyteen ja sen hallittavuuteen, että siimavalinnalla on tässäkin suhteessa merkittävä osa onnistumista. Asiantuntemattoman siimavalinta on yleensä lähes täysin myyjän arvioiden varassa, mutta siiman valinnassa voi tulla pulmia myös vuosia perhokalastaneelle. Valitettavan usein myyjällä ei ole selvää tietoa asiasta!

Perhosiimojen merkitsemisessä käytetyt lyhenteet eivät ole yksiselitteisiä ja selviä, joten oikean siiman valinta ei niidenkään perusteella ole helppoa.

On erinomaisen tärkeätä tietää, millä perhosiimalla heittää. Perhokalastus alkaa oman perhosiiman tiedostamisesta.

Perhonheitossa pääosa on perhosiimalla. Perhonheiton tulisi kuitenkin olla mahdollisimman helppoa, -mikä siis siimaksi?

JUOKSU-SIIMA

RUNKO

ETUKARTIO

TAKAKARTIO

PÄÄN PITUUS  9,9 m

PÄÄN PITUUS  7,5 m

Kuva selvittää lyhytpäisen WF-siiman ja normaalipäisen WF-siiman eron. (Kuvien mittasuhteet ovat voimakkaasti liioiteltuja) Huomaa, että vaikka siimat ovatkin erilaisia ja toimivat eri tavoin, kumpikin siima on tarkoitettu samaan vapaan. Erilaisuudestaan huolimatta kumpikin on (voi olla) WF 6 F siima.

Ylempi siima kuvaa yläheittoihin lähinnä järville tarkoitettua OPTi Stillwater siimaa. Alempana on jokikäyttöön tehty OPTi Stream siima, jonka runko ja etukartio ovat lyhyempiä ja on näin ollen helpommin hallittavissa. OPTi-siimojen erikoisuus on takakartion rakenne, joka on muotoiltu voimavetoa varten.

Perhosiiman etukartion pituudella merkittävin osa perhonheitossa.

Perhosiiman runko-osan pituuden lisäksi perhosiiman heitto-ominaisuuksiin vaikuttaa ensisijaisesti siiman etukartion pituus. Siimaa valittaessa kannattaa muistaa, että lyhytkartioinen siima on helpompi heittää kuin pitkäkartioinen.

Pitkäkartioiset perhosiimat, kuten erikoispitkällä kartiolla oleva TT-siima, ovat erikoissiimoja pintaperhokalastukseen ja toimivat parhaiten järvikalastuksessa.

Uppoperhokalastukseen sopii paljon paremmin perhosiima, jonka etukartio on suhteellisen lyhyt, 7-9 jalkaa (2-3 m). Tällainen siima on kalastussiimana monipuolisempi ja sopii paremmin jokikalastuksen kuin pitkäkartioinen siima.

Perhosiimoissa on eroa, eikä ole ollenkaan sama, millä siimalla heittelee!

Selvitä, millaisen perhosiiman tarvitset. Valitse ensimmäiseksi siimaksi lyhyt ampumasiima ja muutoinkin aina niin lyhytpäinen siima kuin on mahdollista.

Perhonheitto on perhosiiman heittämistä. Sijoita perhosiiman laatuun. Kaikkein halvimmat siimat ovat poikkeuksetta valmistusmateriaaleiltaan niin huonoja ja heitto-ominaisuuksiltaan niin vaikeita, ettei niistä usein ole edes kalastuskäyttöön eikä varsinkaan perhonheiton opetteluun. - Jos myyjä ei tunne myymiensä perhosiimojen runko-osien ja etukartioiden pituuksia eikä niiden vaikutuksia perhonheittoon, hän on väärä henkilö neuvomaan siimahankinnassa.

WF-siiman valinta, kun vavassa on  2-LUOKKAINEN  AFTM-MERKINTÄ

Perinteisellä kaksiluokkaisella merkinnällä #5–6 tarkoitetaan, että vavan valmistaja suosittelee vapaan:

AFTM #5 luokkaista DT siimaa  ja HUOM!  AFTM #6 luokkaista WF-siimaa,

siis AFTM # 5-6 vapaan AFTM #6 luokkainen WF-siima.

WF-siiman valinta, kun vavassa on  1-LUOKKAINEN AFTM-MERKINTÄ

Useat valmistajat (esim SAGE ja LOOP) ovat siirtyneet merkintätapaan, jossa vavalle ilmoitetaan yksi luokka. Ilmoitettu luokka on vavan DT-siiman luokka tarkoittaen samaa kuin 2-luokkaisen merkintätavan pienempi luokkamerkintä.

siis AFTM # 5 vapaan AFTM #6 luokkainen WF-siima.

WF-siiman valinta WF-LUOKKA-LUOKKAAN MERKINTÄTAVALLA

Vanha vuodesta 1962 asti käytetty, DT-siimoihin perustuva vapojen luokitus ei enää vuosiin ole vastannut AFTM:n alkuperäisajatusta helposta luokka-luokkaan siimavalinnasta. Niin vanhempi kaksiluokkainen kuin uudempi yksiluokkainenkin merkintä on aiheuttanut jatkuvaa sekaannusta WF-siimojen valinnassa.

Perhosiiman valinnan helpottamiseksi esim. LOOP on siirtynyt perhosiimoissaan uuteen merkintätapaan, jossa WF-siimat on merkitty vastaamaan LOOP'in vavan nimellisluokkaa. Näin ollen (uudet) LOOP-perhosiimat valitaan aina vavan mukaan WF-siiman luokka-vavan luokkaan periaatteella.

siis LOOP # 5 vapaan #5 luokkainen (uusi) LOOP WF-siima.

Kun hankit uuden LOOP'in OPTi tai MULTi WF-siiman vanhempaan LOOP-vapaan tai johonkin muuhun vapaan, jossa on vanha yksi- tai kaksiluokkainen merkintä, valitse tällöin siima vavassa olevan pienemmän arvon mukaan.

siis AFTM # 5-6 vapaan #5 luokkainen LOOP OPTi tai MULTi WF-siima.

Perhosiima tulee valita niin, että se kuormittaa
vapaa kaikissa heittotilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla.

Vapa on jousi. Koko vapa toimii jousena vain siihen asti, kun vavan kärjen ja kuormana olevan perhosiiman välinen kulma säilyy. Sininen vapa

1. • oikein kuormitetusta vavasta saadaan eniten irti.
   

2. • vavan oikenemisnopeus on suuri ja vapa toimii parhaalla hyötysuhteellaan.
   

3. • vapaa voidaan käyttää eri siimanopeuksilla ja vapa on helppo heittää.
   

Liian painava siima taivuttaa vapaa liikaa.

Vapa on ylikuormittunut, kun sen kärki on taipunut niin, että vavan kärki on siiman kanssa samassa linjassa. Siiman kanssa samansuuntainen osa vapaa ei tällöin toimi jousena, vaan on muuttunut kuormaksi. Punainen vapa

1. • vavan oikenemisnopeus hidastuu ja vavan hyötysuhde pienenee nopeasti.
   

2. • vapa tuntuu raskaalta ja tehottomalta.
   

3. • tehottomuus korvataan voimalla ja perhonheitosta tulee työlästä.
   

Liian kevyt siima ei taivuta vapaa tarpeeksi.

Vapa varastoi energiaa taipuessaan ja luovuttaa sitä oietessaan. Jos vapa ei taivu perhosiiman kuormituksesta, ei siinä ole puhtiakaan. Keltainen vapa

1. • vapa tuntuu voimattomalta.
   

2. • voimankäyttö ei auta.
   

3. • perhonheitosta tulee repivää.
   

On ensiarvoisen tärkeätä, että perhosiima sopii vapaan.

Oikean välineyhdistelmän kasaamiseksi perhosiimoja valmistetaan eri painoisina. Perhosiimat luokitellaan AFTM-luokkiin siiman massan perusteella. Kaikkiin perhovapoihin on merkitty siihen sopivan siiman AFTM-luokka. Tarkoitus on, että siimavalinta olisi helppoa; mutta kuten olen edellä kertonut, asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Käytä siis perhosiimasi valintaan aikaa ja harkintaa.

Vaikka Sinua neuvottaisiin ehdottomasti ostamaan DT-siima tai sitten kehutaan TT-siimaa ainoaksi oikeaksi, älä usko. Jos joku kertoo, että DT-siiman voi kääntää kun ensimmäinen pää on kulunut, älä usko. Parikin vuotta kelalla ollut muovinen DT-siima ei yleensä ole käännettävissä, koska kelalla siiman alla ollut toinen pää voi olla niin kippuralla, ettei se enää ole suoristettavissa.

FAKTA: Lyhyttä perhosiimaa on helpompi hallita kuin pitkää.

Näin ollen oikea siima kaikille uusille ja vanhemmille vähän kalastaville perhokalastajille on lyhytpäinen kelluva ampumasiima. Lyhytpäisellä ampumasiimalla tarkoitan 1-käden WF-siimaa, jonka pään eli heittopaino-osan, siis siiman rungon ja sen etukartion yhteinen pituus on alle kahdeksan metriä.

Lyhytpäinen ampumasiima, ampumapääsiima tai WF-siima, on paras perhosiima pohjoismaiseen jokikalastukseen. Valitettavasti markkinoillamme on vallalla amerikkalainen perhokalastusperinne, josta syystä WF-siiman heittopaino-osan eli siiman pään pituus on yleensä 10–11 m, joka on aivan liian pitkä pää kaikille heittotaidoiltaan vielä vajaville ja vähän kalastaville perhokalastajille.

Lyhytpäisiäkin WF-siimojakin löytyy. Göran Andersonin 80-luvulla ideoimasta lyhyestä, vain 7,5 metriä pitkällä päällä olleesta, LOOP Custom-siimasta on sen helppoheittoisuuden vuoksi kehitetty useita lyhytrunkoisia WF-siimoja. Tällaisia ovat esim. LOOP Distance 75 ja moderni jokisiima OPTi-Stream sekä pienimpiin vesiin tarkoitettu erikoislyhyt OPTi-Creek.

OPTi Stream

Kun ymmärrät perukkeen merkityksen perhonheitossa, perhokalastuksestasi tulee
paljon helpompaa.

Perhosiiman tulee sopia siihen perhovapaan, jolla sitä heitetään. Luokat ja lyhenteet oppii nopeasti,
–mikä vikana, jos se ei toimi?

Perhosiimoissa on eroa eikä
ole ollenkaan sama, millä siimalla heittää. Perhosiiman valintaan kannattaa paneutua huolella.

Perhosiiman ja perukksen liitos
on kriittinen kohta heiton aikana.
Interlock'iin tiukattu silmukkaliitos
toimii; näin teet silmukan siimaan.

Perhosiimaa jatketaan alus- eli pohjasiimalla. Kaikki siimat eivät
sovi perhokelan pohjasiimaksi.
–Mitä laittaa ja kuinka paljon?

Perhosiiman pituudesta

Perhosiiman pituudella pitäisi aina tarkoittaa perhosiiman heittopaino-osan eli siiman pään, siis etukartion ja siimanrungon (belly), pituutta.

Näin siksi, että heittämisen ja kalastamisen kannalta perhosiiman kokonais-pituudella ei ole merkitystä. On aivan sama, onko heittopaino-osan jatkeena siiman juoksusiimaosaa, siis juoksusiimaa, 40 m tai vaikka 100 m.

Vaikka väliaineen vastus kasvaa pinta-alan kasvaessa, pitkäpäinen siima lentää pidemmälle vähän samasta syystä, kuin pitkän kapean veneen runkonopeus on suurempi kuin lyhyen ja leveän. Pitkä paino-osa säilyttää paremmin nopeutensa. Pitempi heitonpituus syntyy kuitenkin paremminkin siitä, että pitkän siiman ulosrullautumisen kesto on pitempi kuin lyhytpäisen siiman.

Tässä on myös etukartion pituudella erittäin tärkeä osa. Perhosiima lyö 'jarrut päälle' samalla hetkellä kun se alkaa ohenemaan ja siiman massa poikkipintalan pienentyessä pienenee. Näin ollen etukartion tulee olla mahdollisimman lyhyt (!) Siis mahdollisimman lyhyt, mutta tarpeeksi pitkä siihen, että siima kestää suuria siimanopeuksia ilman siiman kärjen ylilyötejä (pysyy pyörän kehällä).

Siiman pituuden yläraja on selvä: pisimmälle lentää pisin siima, jonka heittäjä saa linjaan (koko siima lentää samaan suuntaan).